Pienellä ei välttämättä ole pienin ego...

Tänään käytiin totuttelemassa hetki liiviin ja hihnaan. Ajatus oli, että Solen kanssa pieni matka saatettais Lunaa lenkille. Sole ei kuitenkaan ollut samaa mieltä, joten kierrettiin kortteli Lunan kanssa ja tultiin pihaan painimaan. Eikä liivit tai hihnat harmittanut lainkaan, kun Lunan perässä sai juosta.

Viime yönä huomasin, että Sole oli muuttanut Lunan kanssa samalle patjalle ja vielä aamullakin tytöt nukkuivat sylikkäin. Siinä sitä sydänlämpöä leviää huoneisiin tuplana ja melkein ihan herkistytti ihana näky. Aamulla tuo pienempi yritti kutsua portaista Saimi-kissaa tutustumaan ja yritti jopa lelua antaa kissalle.. Ihmeissään oli koira, kun ei edes lelulla lämmenny toinen.
Luna antaa edelleen Solen valita oman lelunsa ja ottaa sitten itse toisen. Ruokailut onnistuu vieretysten omista kupeista, eikä kumpikaan mene toisen kipolle. On se aika ihmeellistä, miten noi viikossa on jo ihan yhtä perhettä.

L <3 S

 <- Tyylinsä kullakin...
Taitaa kuitenkin olla, että tuolla tuoreemmalla on vähän sievempi tuo nukkuma-asento.

Mahtava päivä tänään takana. Solella kävi ensimmäinen lapsikaveri kylässä ja hyvin meni. Sole sai pussailla, riehua. Venla vaan nauroi, kun naskalit kerta toisensa jälkeen tarttui takamukseen tai repi sukkahousuja jalasta. Uusia lelujakin sai pieni ja isompikin niin paljon. Mutta näin parhaan päivän päätteeksi tuntuisi eniten maistuvan uni.



Tämän päivän mietteet: Tuleekohan minusta lopulta aina sitä tarpeettomampi, mitä enempi nuo koirat rakastuvat toisiinsa?

Yhteistyötä..

Nyt on alkanut tyttöjen yhteistyö. Tänään saunan ajaksi ajateltiin jättää tytöt eri huoneisiin, jotta Sole saisi vielä pienet päiväunet.. Luna kun ei aina anna sen oikein nukkua muutoin kun yöllä. Ystävällisesti Luna oli kuitenkin käynyt poistamassa portin ja koirat otti lepoa ihan yhdessä saunaan menevän oven takana.

Voi tätä korvien repimisen ja päällä kierimisen määrää.

On noissa jotain samaakin...

Sohvapöydän hylly on oikein mukava paikka oleskella.

Päivät kuluu niin mukavasti, kun on touhua ympärillä. Jatkuisipa tämä loma vielä muutaman viikon..

Sole osaa jo hieman odottaakin. Eilen käytiin Saunassa ja tyttö odotti hiljaa istuen ja perään tapittaen. Ei kuitenkaan ikävöinyt tai itkenyt.
Jokainen päivä tuo tuntuukin heräävän niin, että itsevarmuus on tuplaantunut yön aikana.

Viime yönä Sole itki muutaman kerran oikein suuresti, ja kävin sitten oikein "nukuttelemassa" tuon. Pissojakin tuli yön aikana muutamat, vaikka edellisinä hyvin nukuttuina öinä tullut vaan yhdet pissat.

Tosin kun jaksaa kantaa ulos aina herätessä ja syötyään, tulee melkein kaikki pissat ja kakat ulos.

Eilen käytiin Solen kanssa hakemassa myös posti ja ohikulkeva lapsi tuli meitä moikkaamaan. Sole otti hyvin rauhallisesti silittelyt vastaan ja tuo pieni poika sanoi, että Sole on kaunein koira minkä hän on nähnyt. En epäile sitä ollenkaan, etteikö noin saattaisi ollakin. <3

Luna on todella ylpeä itsestään, kun kehun häntä pentua hoitaessa. Ja todella Luna ei koske edes Solen luihin, kun tietää niiden olevan Solen. ihmeellistä! Lunan kans käyty kaksin lenkillä iltaisin, mutta se ei tunnu nyt oikein Lunaa kiinnostavan. Kotona on nyt paljon jännempää. Josko sitä tänään ehtisi metsään Lunan kanssa vähän päästelemään ja antaa erityishuomioita. Tai sitten käydään salaa kaupalla ostamassa jotain herkkua. :)

Eilen Sole alkoi syömään hoffisti! annoinkin ruoat samaan aikaan ja vilkaisi vaan sivulta mallia Lunasta ja söi ruokansa yhtä nopeasti kuin Luna. Sai myös vainun meidän lihamurekkeesta ja oppi sen vainun perässä nousemaan sohvalle (jossa syötiin huonoihin tapoihimme kuuluvasti). Eli nyt se on varmaa, että tuo jalat kohti taivasta nukkuva tyyppi on myös hovawart.

Lisää haleja ja pusuja.

Heijastinliivi oli oikein sopiva. Vielä sitä ei tarvita, kun pissaillaan vain omassa pihassa. Liiviä pidettiin kokeeksi koko minuutin pissatauko, eikä se edes ehtinyt harmittaa.

Haleja ja tutustumispainia

1. yö takana

Ensimmäinen yö takana ja kaikki on saaneet unta. Aamulla heräiltiin kuuden jälkeen, mutta päivätirsojakin on ehditty muutamat ottaa.

Melkein kaikki pissat on tullut ulos ja yhdet kakatkin.

Ruoka ei ihan vielä kovin hyvin maistu. Tosin tänään sitten kelpasi, kun syötettiin kädeltä. Siihen ei ehkä kuitenkaan totutella pidemmän päälle.

Jotain leikin tapaistakin on jo vähän haettu koirien kesken, mutta molempia jännittää silti vielä kovin. Meidät ihmiset Sole on kyllä ottanut itselleen jo ihan sata prosenttisesti. Kaikkialla kuljetaan mukana ja osaa tuo jo ihan ääneen pyytää, jos tarvis sohvalle nostaa tms.

Niin on kuitenkin koirat erilaisia persoonia. Vois melkein sanoa, että kuin yö ja päivä. :)

Blondi tuli taloon.

Sieltä muiden joukosta se loisti kuin aurinko. Vihdoin se siis on meidän elämässä.

Sole nukkui matkan Seinäjoelta kotiin tyytyväisenä kissojen matkahäkissä. Välillä kävi sylissä pyörähtämässä ja katseli, että ketäs sen ihmiset nyt sit on.. Aikas luottavaisen oloinen tyttö. Parkanossa pidettiin pikainen pissatauko ja loppu matka sitten menikin umpi unessa.

Kotona kohtaaminen Lunan kanssa oli molemmille jännittävä. Hieman kiertelevät vielä toisiaan ja varovasti käyvät tutkimassa. Ulkona Luna sai hirmuiset hepulit ja juos kahdeksikkoa hyppien matkalla Solen yli. Tää jännitti pientä vähän liikaa, joten jätettiin Luna yksin ulos kirmaamaan.
Nyt on rauha maassa ja blondi nukkuu jaloissa ja Luna alkaa hieman rentoutuun. Jännä yö taitaa silti olla edessä.

Huomenna

Nyt on kaikki valmista. Lattiat "matotettu", ettei pieni liukastele laminaatilla. Samalla toki ne vähän paremmat matot piilotettu muutamaksi viikoksi. Pissa-alustoja on iso nippu ja aamulehtikin tullut jo kuukauden pelkästään pennun tuloa ajatellen. Josko sitä lopun iltaa keskittyisi extrarakastamaan Lunaa. Huomenna se muuttuu Lunankin maailman ihan totaalisesti. Onneksi tuo tuleva babysitter rakastaa kaikkea elävää, joten eiköhän tästäkin perheenlisästä selvitä ihan ilolla. Niin ja me taidetaan alkuun muuttaa ihan yhdessä Samulin kanssa vierashuoneeseen, joten onhan tää ihan retkeilyä meillekin.

Kippis siis vaan ja skumpat lomalle ja tulevalle!

 Näin meillä vahditaan tulijat. Alkuun pöydän varaan seisomista yritettiin karsia, tosin tuloksetta. Onhan tuo ainoa kulma, josta pihaan tulijat näkee. Ja koska en voi siirtää pöytää mihinkään, on varmaan hyväksyttävä, että vahtikoira saa vahtia taloaan.

Ja onhan tuossa kaunis kuva, kauniin ystävänpäiväkimpun kera. :)

Vielä täällä saa 4 päivää nauttia jakamattomasta huomiosta ja kölliä rauhassa jalat ilmassa.

Heijastinliivikin on valmis. ...Niin ja ruokakuppeja on 2 vierekkäin. Mitä vielä?

Hieman toisenlainen viltti lähtee lauantaina mukaan kasvattajan koirille. Ei ompelultaan priimaa, mutta ehkä tämä kertoisi osan meidän kiitollisuudesta. Sole on meinaan saanut parhaimman mahdollisen alun elämälleen.

Viltti vietiin tuliaisiksi, kun käytiin ensimmäisen kerran Solea katsomassa. Viltti kelpasi ainakin pissa-alustaksi. Josko olisi muitakin hajuja vilttiin tarttunut.

Nyt on ruokaämpäreillä uudet pussukat. Kaikki alkaa olemaan valmista siihen, että blondi tulee taloon.
Odotus on todella kova. Mitenkäs sitä jännitystään purkaisi paremmin kuin ompelemalla.