Viime kevään muistoja päivittäisistä pissalle lähtemisrituaaleista. Täytyy pitää kameraa hollilla ja katsoa osaako Luna hyödyntää uudet lisäjoukkonsa tänä keväänä. Edelleen päätee lupaus, että uutta saalista saadessa myös paistetaan ja syödään se. Luultavasti itkien ja hautajaisten kera, mutta syödään.
Solen sisäsiistiksi opettelu oli kyllä ihan hyvällä mallilla, mutta välillä on tuntunut, että pissoja tuli vaihtelevasti vähän liian usein. Lunan pissahistorian vuoksi epäilin vain hössöttäväni ja ajattelin, että tarvii odotella, että tiheentyy pissaamiset ja sitten vasta tutkia. Soleahan on vahdittu ihan hirveästi, ettei ole edes istumaan päässy ulkona ja heti painien jälkeen on otettu sisälle kuivaan.
No omaa mieltäni helpottaakseni 1,5 viikkoa sitten aloin laittaa ruokaan C-rakeita ja on tuo saanut myös karpaloita. Nyt sit jo muutaman päivää pissaamisväli on harventunut ihan huomattavasti! Yöllä tulee yhdet pissat paperille ja päivällä on pärjännyt jopa 5 tuntia pissaamatta. jotenkin tuntuisi siis, että pissan hapatus on tuonut apua. Haittaahan tuosta C-citamiinista ei ole, joten taidetaan pitää ruokavaliossa tän märän kevään ajan "estolääkityksenä". Kesällä on jo jalkoja sitten niin paljon enemmän alla, joten varmaan silläkin riskit pienenee.
Sole pääsi tänään ensimmäistä kertaa Birgitan poluille. Ensin tarvottiin metsässä umpihangessa (joka oli vielä aika syvä), mutta lopulta päädyttiin oikeille poluille. Solen puhdin riittäminen hieman arvelutti, jonka vuoksi ei uskallettu lähteä kiertämään koko kirskaanniemen lenkkiä. Sen verran jäi kyllä vielä tyttöön virtaa, että olis tuo tainnu jaksaa vielä aika monta kilometriä.
Kotona napattiin vielä kaverikuva ja nyt otetaan rauhallisesti loppu ilta. Ainakin toivottavasti.
Sole on tehnyt ensimmäiset oikeat "tuhonsa". Hän on poistanut eteisen naulakon pohjalta muovimaton ja siitä edennyt pikku hiljaa yläkerran portaisiin. Nämähän ovat alakerrosten viimeiset muovimatot ja ovat vaan odottaneet remonttia. Ajattelinkin, josko tuon taidon saisi valjastettua hyötykäyttöön. Yläkerran vessaremonttihan on vaan aloitusta vailla valmis ja siellä sitä maton repimistä riittää. Josko jättäisi Solen muutamaksi työpäiväksi siis yläkertaankin?
Nyt aletaan elämään taas jännittäviä aikoja. Fasaanikukko on heräillyt horroksestaan ja tullut tontillensa. lmeisesti on myös arvioinut, ettei kaksikaan hovawarttia ole este siihen, että voi alkaa koota haaremiaan meidän kuusiaitaan. Muutoinkin tuo on kyllä yks kylän kovimmista kukoista, sillä viime vuonnakin kevätvaimoja oli neljä. Saa siis nähdä kuinka monta saa houkuteltua tänä vuonna. Onhan meidän pihalla tietty fasaanien elämässä vähän enempi jännitystä.
Sole on ehtinyt vasta ihmettelemään noita lentohuudahduksia, mutta ei ole vielä päässyt ihan kohtaamaan. Luna on jo ihan selvästi tajunnut, että jahtileikki on alkanut.
Luna sai ensimmäisen ja onneksi tähän mennessä ainoan fasaaninsa 9kk ikäisenä, joten katsotaan milloin Sole saa "sulan hattuunsa". Kesäpoikasia odotellessa...
Nastolassa tibsutyttö Gia ei ollut niin ihastunut Soleen. Onneksi sieltä sai isoilta ihmisiltä sen verran ihailua, ettei pääse Solen itsetunto mureneen. 
Kotona sai sitten leikkiä Aten kanssa, joka jäi yökyläilemään. Sole osaa ihan mahdottoman hyvin olla pienten kanssa ja pussata ilman hampaiden käyttöä. 
Sunnuntaina käytiin retkeilemässä Birgitan poluilla, jossa Sole pääsi ihmettelemään nuotiota . Se ei kyllä montaa hetkeä ehtinyt kiinnostaa, kun oli niin paljon muutakin tutkittavaa. Luna myös esitteli miten A-este ylitetään.. Muutamat kaatuneet puut vielä reiteille, niin luonnon oma agilityrata on valmis.
